Kaakkois-Suomesta ei tarvitse sammuttaa valoja.

Aluekehittämisen konsultointiyhtiö MDI:n ennusteiden mukaan Suomen väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin (HS 23.2.2019). Vuonna 2040 ennusteiden mukaan 67,1 % suomalaisista asuu kymmenen kaupunkiseudun alueella ja meillä on vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin, mutta myös vähenevien väestöennusteiden seutukunnissa tapahtuu muuttoa keskuskaupunkeihin ja asumisen tiivistymistä ydinkaupunkeihin.

Suurin syy muutokseen ja sen nopeutumiseen aiemmista ennusteista on syntyvyyden lasku. Syntyvyydessä voi tosin tapahtua kohtuullisen suuria muutoksia myös toiseen suuntaan. Tällä hetkellä voimme puhua jopa syntyvyyden romahtamisesta. Taloudelliset suhdanteet ovat aiemmin vaikuttaneet lastenhankinta suunnitelmiin, mutta nyt käynnissä oleva muutos on aiempaa selvästi voimakkaampi. Yhteiskunnan lapsiystävällisyyttä lisäämällä voimme vaikuttaa syntyvyyteen jonkin verran, mutta se tuskin yksin kääntää kehitystä. Tarvitsemme myös työmarkkinoille joustoja, jotka tuovat nuorille toivoa työllistymisestä.

Kehityskulku on osa maailmaanlaajuista kaupungistumisen megatrendiä. Pitääkö tätä trendiä vastaan taistella ja onko se ylipäätään mahdollista? Miten voimme turvata Kaakkois- ja Itä-Suomen kehittymisen ja pysymisen elinkykyisenä? Tällä hetkellä Itä-Suomen tilannetta vaikeuttaa vielä entisestään Venäjän talouden ja demokratian huono tilanne ja pakotteet. Tilanne voisi olla aivan toinen, jossa kauppa sujuisi Itärajan ylitse ilman ongelmia.

Suomen kannalta on tärkeää huomioida päätöksenteossa erialueiden tasainen kehitys ja elinvoima. Meillä ei pienenä maana ole varaa antaa alueiden autioitua ja valahtaa hyvinvoinnin suhteen takapajuloiksi. Tulevat hallitukset eivät saa omilla toimillaan vauhdittaa tätä kehitystä. Valtion toimintoja on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan maakuntiin ja siellä olevia yksiköitä ja toimintoja on vahvistettava.

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut mm. synnytykset, päivystys ja peruskirurgia on turvattava keskuskaupungeissa nykyisessä laajuudessa. Nyt asetetusta 1000 synnytyksen rajasta on luovuttava syntyvyyden laskun vuoksi tai sitten pidettävä huolta, että erityisluvat synnytyksille jatkuvat nykyisellään.

Kaakkois-Suomen saavutettavuutta on parannettava. Nopea itärata palvelisi koko Itä-Suomen aluetta ja turvaisi myös tämän alueen tärkeän vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Varsinkin Etelä-Savo elää metsästä ja näiden metsäteollisuuden tuotteiden on kuljettava maailmalle joustavasti ja ajallaan. Alueiden alemmasta tieverkosta on myös pidettävä huolta, jotta puu pääsee tehtaille ja matkailijat mökeille.

Vaikka väestöennusteet ovatkin synkät, eivät asukkaat ole kokonaan häviämässä, vaan elämä jatkuu. Kaupunkien ja kuntien toimintaa ja rakenteita tulee sopeuttaa alenevaan väestömäärään ja verotuloihin. Tämä on astetta vaikeampaa, kuin elo jatkuvasti kasvavien verotulojen ja väkimäärän maailmassa. Nämä vaikeat muutokset on kuitenkin tehtävä, muuten taloudellinen ja hallinnollinen itsenäisyys on uhattuna. On myös huolehdittava alueiden elinvoimasta, etsittävä omat vahvuudet ja kehitettävä niitä määrätietoisesti. Voisimme ottaa samalla tavalla tavoitteeksi täystyöllisyyden, kuten Luoto Pohjanmaalla on tehnyt ja onnistunut siinä.

Tulevaisuus on omissa käsissämme, lopetetaan surkuttelu ja ryhdytään hommiin. Hyvä elämä jatkuu täällä suurkaupunkien ulkopuolella kaikesta huolimatta.

Oskari Valtola
työterveyslääkäri
kansanedustajaehdokas Kaakkois-Suomi (Kok.)