Sote- ja maakuntauudistus on välttämätöntä tehdä nopeasti — valmista ei kuitenkaan tule hetkessä, vaan sitä on kehitettävä vielä tulevillakin vaalikausilla

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on maailman kärkipäässä niin laadultaan, kuin kustannuksiltaankin. Sote on tästä huolimatta ajautumassa kriisiin, perusterveydenhuollon epätasaisen saavutettavuuden ja kansantalouden kestävyysvajeen vuoksi. Sote ei ole kirosana, se on meidän jokaisen ihmisen laadukasta sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa.

Soteuudistus on valtavan iso kokonaisuus, johon liittyy satoja lakeja. Sen tavoitteet ovat kunnianhimoiset, kustannusten nousun hillintä ja palveluiden saatavuuden parantaminen. Tavoitteena on tehdä käytettävissä olevalla rahalla enemmän ja laadukkaammin. Uudistus on pakko tehdä, entisellä tavalla emme muuttuvassa maailmassa pysty jatkamaan.

Uudistusta on tehty useamman hallituskauden ajan ja näyttää, että jälleen tulee kiire. Sote- ja maakuntauudistus ovatkin mittasuhteiltaan sellaisia, että näitä ei tulla saamaan valmiiksi yhden hallituskauden aikana missään tapauksessa, vaan työ jatkuu vuosia tulevien vaalienkin jälkeen. Nyt on tärkeää viedä uudistusta eteenpäin ja seuraavien hallituskausien aikana kehittää järjestelmästä demokraattisesti paras meidän suomalaisten tarpeisiin.

Kuntien ja pienten kuntayhtymien resurssit eivät riitä sotepalveluiden järjestämiseen nykyisen kuntatalouden rajoissa. Tämä kupla on puhkeamassa. Vuosikymmenten ajan sotemenot ovat heilutelleet kuntien taloutta tilanteessa missä erikoissairaanhoito on ollut kuntayhtymän hoidossa ja perusterveydenhuolto kunnan hallinnassa. Säästötoimenpiteet ovat kohdistuneet perusterveydenhuoltoon, joka on ollut kuntien oman päätöksenteon alaisuudessa. Tämä on ollut ajamassa perusterveydenhuoltoa vaikeuksiin, johtanut resurssivajeeseen ja ongelmiin palveluiden saatavuudessa. Maakuntatasoinen sotehallinto, joka huolehtisi koko palveluketjusta voisi katsoa toimintaa tiiviimpänä kokonaisuutena. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin hoito ja tämä tulisi nostaa jälleen toiminnan keskiöön.

Valinnanvapaus on ollut ehkä liiankin keskeinen tavoite sote- ja maku-uudistuksessa. Tämä on kohtuullisen pieni osa tulevaa järjestelmää, mutta sen rooli tulee jatkossa miettiä tarkasti. Valinnanvapaus näyttää nostaneen kustannuksia esimerkiksi Ruotsissa, sekä palvelut eri alueilla ovat eriarvoistuneet. Voisiko valinnanvapaus toimia eri tavalla Suomessa? Tähänastiset valinnanvapauskokeilut eivät ainakaan anna selkeää kuvaa alenevista kustannuksista. Näitä kokeiluita ja kriittistä arviota tarvitaan lisää, ennen kuin iso muutos tähän suuntaan tehdään.

Yhteensovittaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välillä on tärkeä ja suuri askel, joka nyt on monella alueella otettu. Tämä on hallintouudistuksen myötä soteuudistuksen sydän. Tätä tulisi tukea ja antaa sille aikaa kehittyä, sekä osoittaa kaikki etunsa. Syvälle ulottuvassa raja-aidattomassa yhteistyössä asiakas ja potilas saavat oikea-aikaisen ja riittävän laajan tuen ja avun kustannustehokkaasti. Käytetään vanhasta hyvästä järjestelmästä parhaat ja toimivimmat osat.

Aluesairaaloiden toiminnan radikaali muutos leikkaustoiminnan loputtua on monella alueella vaikuttanut päivystys- ja ajanvaraustoimintaan voimakkaasti myös keskussairaaloiden osalta. Tämän uuden toiminnan sisäänajo ja sairaaloiden välisen yhteistyön hiominen tehokkaaksi vaatii aikaa. Epävarmuus toiminnasta on myös vaikuttanut monessa paikassa osaavan henkilökunnan rekrytointiin. Nyt olisi nopeasti saatava luotettava kokonaiskuva tulevaisuuden toiminnasta ja työrauha toiminnan kehittämiseen.

Oskari Valtola
Työterveyslääkäri
Etelä-Savon maakuntavaltuuston 2.varapuheenjohtaja
Kansanedustajaehdokas (Kokoomus)