Verotuslinjalla on vaikutusta reaalimaailmaan ja kilpailukykyyn

Vaaleja edeltävää keskustelua talouskasvusta ja verotuksesta on joutunut seuraamaan epäuskoisena. Onko muutaman vuoden takainen tilanne jo täysin unohtunut. Vaalilupauksissa satoja miljoonia ja miljardeja euroja heitellään lonkalta ja korvaaviksi toimenpiteiksi tarjotaan yritysten verotukseen ja omistamiseen kohdistuvien verojen kiristämistä tai tulevaisuusinvestointeja, joilla ei ole pohjaa kassaperusteisessa kirjanpidossa.

Mitä esimerkiksi SDP:n esittämä lähes 500 miljoonalla yrittäjyyttä ja yrityksiä rokottavat yrittäjävähennyksen poisto tai leikkaus, sekä listaamattomien osakeyhtiöiden verotuksen tiukentaminen tulevat tekemään työllisyydelle ja talouskasvulle. Käytännössä kaikki vaalikaudella syntyneet 140 000 työpaikkaa ovat syntyneet pk-yrityksiin. Onko tarkoitus hävittää nämä syntyneet työpaikat seuraavan vaalikauden aikana.

Nyt loppuvalla vaalikaudella Suomi on noussut äärimmäisen vaikeasta tilanteesta poikkeuksellisen kovilla keinoilla. Vuonna 2015 valtio velkaantui miljoona euroa tunnissa, kustannuskilpailukyky tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna oli heikkoa ja talouskasvussa olimme Euroopan paarialuokassa. Koska emme euromaana enää pystyneet devalvoimaan oli seitsemän miljardin sopeutustarpeeseen reagoitava vaikeilla leikkauksilla mm. koulutukseen. Lisäksi kilpailukykyä parannettiin kiky-sopimuksella ja useilla muilla talouskasvua ja työllisyyttä kehittävillä toimenpiteillä.

Kuluneen neljän vuoden aikana valtion talous on tasapainottunut ällistyttävän nopeasti. Emme ole päässeet kuitenkaan ylijäämäiseksi tai vielä pystyneet rakentamaan puskureita seuraavaa talouden taantumaa varten, joka on varmasti ennemmin tai myöhemmin tulossa. VM:n ennustelaskelmat povaavat valtiontalouden pohjalaskelmaan perustuen menojen lisääntymistä 3,2 miljardilla eurolla nykyisestä vuoteen 2023 mennessä, vaikka emme tekisi tulevalla vaalikaudella yhtään kuluja lisäävää päätöstä.

Yhteisöveron lasku 26 prosentista prosentista 20 prosenttiin vuosina 2012 ja 2014 on nostanut yhteisöverokertymää yhdessä talouskasvun kanssa. Tämän on Antti Rinnekin myöntänyt. SK:n haastattelussa hän kuitenkin toteaa, että toimenpide oli väärä, koska se rapauttaa veropohjaa. Ideologiset ajatukset tulisi kuitenkin jättää sopivasti taustalle verotuksesta päätettäessä, sillä talous ei ole globaalissa maailmassa nollasummapeliä.

Toisin sanoen Suomessa naapurin menestys ja onnistuminen eivät ole sinulta pois, vaan lisää yhteiseen pottiin. Mitä suuremmaksi taloutemme kasvaa, sitä enemmän jaettavaa on olemassa hyvinvointiyhteiskunnan pyörittämiseen. Veropolitiikan suunnan muuttaminen yrittämistä ja omistamista rankaisevaksi, sekä työnteon kannustimien vähentäminen ovat myrkkyä tulevalle talouskasvulle ja tulevat estämään työllisyysasteen nousun ja heikentävät heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Elämme globaalissa maailmassa, jossa yhtiöt investoivat ja työpaikat syntyvät sinne, missä siihen on taloudellisesti parhaat edellytykset. Voimme olla tässä kilpailussa voittajia tai sivustaseuraajia, se riippuu tulevista verolinjauksista ja kilpailukyvyn ylläpidosta.

Oskari Valtola
työterveyslääkäri
kansanedustajaehdokas (kok.)